Ensimmäiset kuulumiset Portugalissa
Hip hei ja tervetuloa Juulin vaihtoblogin pariin!
Täällä tosiaan olen parisen viikkoa ollut Portugalissa ja fiilis on innostunut. Portugalin maaperällä on tarkoitukseni viettää kokonainen lukuvuosi opiskellen, surffaten, uusiin ihmisiin ja kulttuuriin tutustuen ja auringosta nauttien. Ainakin! Ulkomailla pidempään asuminen on ollut yksi iso unelmani pitkään ja tuntuukin huikealta olla nyt toteuttamassa sitä. Välillä jännittää, mutta pääsenpä nyt testaamaan rajojani, kielen oppimiskykyäni ja sopeutuvuuttani kunnolla.
Miksikö lähdin vaihtoon ja haaveilin ulkomailla asumisesta? Yksi isoimmista tekijöistä on vieraan kielen oppiminen hyvin. Tykkään opiskella kieliä ja niiden oppiminen on minulle aika helppoa. Minusta melkein mikään ei ole siistimpää, kuin tulla toimeen oman äidinkielen lisäksi toisella kielellä sujuvasti. Fingers crossed siis, että portugali alkaa sujua! Muita syitä on toki monia, kuten toisenlaisen kulttuurin ja tapojen kokeminen sekä maailmankatsomuksen avartaminen.
Kurssit alkoivat tänään, joten kaksi ensimmäistä viikkoa menivät lomaillessa. Reissu alkoi pehmeästi parin päivän vierailulla kaverini luona Lissabonissa ja sen jälkeen viikon surffileirillä Ericeirassa. Mahtia! Lissabonissa pääsin maistamaan pastéis de Belémejä, perinteisiä lissabonilaisia herkkuja, jotka olivat kuin olivatkin kaiken hehkuttamisen arvoisia. Pääsin myös yllättäen Salvador Sobralin (Portugalin Euroviisuedustaja ja voittaja tältä vuodelta) jäähyväiskonserttiin ja huh, miten upea kokemus se oli. Lahjakas muusikko, ei voi muuta sanoa.
Ericeira on todella upea pikkupaikkakunta rannikolla. Siellä oli ihana vaellella ja nauttia meri-ilmastosta. Surffileiri oli onnistunut kokemus ja sieltä sainkin hullusti intoa surffauksen jatkamiseen. Suosittelen tuollaista intensiivileiriä, jos surffaamisen opettelu kiinnostaa! Vähän jäi jopa harmittamaan, että olin vain yhden viikon, koska vikoilla tunneilla aloin pääsemään vasta jyvälle hommasta. Ensi kerralla sitten!
Portoon saavuin surffileirin jälkeen lihakset väsyneenä, mutta mieli rentoutuneena. Vähän jännitti mennä uuteen kotiin, mutta siellä se oli oikeasti olemassa ja tosi ihana vieläpä! Kämppiksinä minulla on kaksi espanjalaista mimmiä. Ensimmäinen viikko Portossa meni nopeasti ja vähän kisaväsymystä alkaa olla ilmoilla kaiken kielisekamelskan keskellä. Kivoja tyyppejä on kuitenkin tullut vastaan ja joka ilta saa olla jossain menossa, jos niin haluaa. Oma arki varmaan pikkuhiljaa alkaa hahmottua ja paikat tulla tutuiksi. Kivaa on, se on varmaa!
Täällä tosiaan olen parisen viikkoa ollut Portugalissa ja fiilis on innostunut. Portugalin maaperällä on tarkoitukseni viettää kokonainen lukuvuosi opiskellen, surffaten, uusiin ihmisiin ja kulttuuriin tutustuen ja auringosta nauttien. Ainakin! Ulkomailla pidempään asuminen on ollut yksi iso unelmani pitkään ja tuntuukin huikealta olla nyt toteuttamassa sitä. Välillä jännittää, mutta pääsenpä nyt testaamaan rajojani, kielen oppimiskykyäni ja sopeutuvuuttani kunnolla.
Miksikö lähdin vaihtoon ja haaveilin ulkomailla asumisesta? Yksi isoimmista tekijöistä on vieraan kielen oppiminen hyvin. Tykkään opiskella kieliä ja niiden oppiminen on minulle aika helppoa. Minusta melkein mikään ei ole siistimpää, kuin tulla toimeen oman äidinkielen lisäksi toisella kielellä sujuvasti. Fingers crossed siis, että portugali alkaa sujua! Muita syitä on toki monia, kuten toisenlaisen kulttuurin ja tapojen kokeminen sekä maailmankatsomuksen avartaminen.
Kurssit alkoivat tänään, joten kaksi ensimmäistä viikkoa menivät lomaillessa. Reissu alkoi pehmeästi parin päivän vierailulla kaverini luona Lissabonissa ja sen jälkeen viikon surffileirillä Ericeirassa. Mahtia! Lissabonissa pääsin maistamaan pastéis de Belémejä, perinteisiä lissabonilaisia herkkuja, jotka olivat kuin olivatkin kaiken hehkuttamisen arvoisia. Pääsin myös yllättäen Salvador Sobralin (Portugalin Euroviisuedustaja ja voittaja tältä vuodelta) jäähyväiskonserttiin ja huh, miten upea kokemus se oli. Lahjakas muusikko, ei voi muuta sanoa.
 |
| Cabo da Roca, Euroopan läntisin paikka |
 |
| Ilmeeni ensimmäisen pastéis de Belémin kanssa |
Ericeira on todella upea pikkupaikkakunta rannikolla. Siellä oli ihana vaellella ja nauttia meri-ilmastosta. Surffileiri oli onnistunut kokemus ja sieltä sainkin hullusti intoa surffauksen jatkamiseen. Suosittelen tuollaista intensiivileiriä, jos surffaamisen opettelu kiinnostaa! Vähän jäi jopa harmittamaan, että olin vain yhden viikon, koska vikoilla tunneilla aloin pääsemään vasta jyvälle hommasta. Ensi kerralla sitten!
 |
| Surffitunnilta palatessa pestiin laudat ja puvut |
 |
| Lisää kuvateksti |
 |
| Ericeiran kauniit kadut |
 |
| Surffiperheen kanssa buffetissa Foz do Lizandron rannalla |
Portoon saavuin surffileirin jälkeen lihakset väsyneenä, mutta mieli rentoutuneena. Vähän jännitti mennä uuteen kotiin, mutta siellä se oli oikeasti olemassa ja tosi ihana vieläpä! Kämppiksinä minulla on kaksi espanjalaista mimmiä. Ensimmäinen viikko Portossa meni nopeasti ja vähän kisaväsymystä alkaa olla ilmoilla kaiken kielisekamelskan keskellä. Kivoja tyyppejä on kuitenkin tullut vastaan ja joka ilta saa olla jossain menossa, jos niin haluaa. Oma arki varmaan pikkuhiljaa alkaa hahmottua ja paikat tulla tutuiksi. Kivaa on, se on varmaa!
 |
| Arkea Portossa: Pyykit pestään pesulassa. |
 |
| Tervetuliaiskaffit koululla |
 |
| Surffausta, piknikkiä ja amerikkalaista futista! |
 |
| Kotikulmat |
Kommentit
Lähetä kommentti